keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Uskomuksia

Hyvää iltapäivää
Selailin ilta-lehden sivuja, mitä ei ikinä pitäisi tehdä ja törmäsin tälläiseen


http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013073117313779_uu.shtml

Uskonto onkin lempiasioitani. Varsinkin kristinusko. Niin täyttä paskaa.
Tää pappi on ottanut otteita ja lainaa suoraan raamattua. Niitä alkuperäisiä tekstejä.
Voin kertoa teille keltanokille jotka säntäätte tutkimaan rippiraamattuanne, että ette te sieltä niitä löydä.
Luuletteko oikeasti että raamattua julkaistaan enään oikeassa muodossaan?
Eihän nyky-yhteiskuntaan sovi tuollainen abortinviha, homoviha, avioeron kieltäminen yms. naisten kivitysjutut.
Mutta kysyn teiltä uskovaiset, kuka teistä on niin jumala, että hänellä on oikeus muutella jumalan sanaa
nyky-yhteiskunnan korvaan sopivammaksi?
Hävetkää.
Sitten te samat ihmiset kritisoitte Timo Soinia, joka oikeasti pitää kiinni uskonnostaan eikä sen puolesta hyväksyä aborttia.

Itse sanon itseäni satanistiksi, oman itseni jumalaksi.

Mutta en ole sen asian suhteen valmis, mieli on avoin vielä kaikelle uudelle enkä ole yhtään varma että mihin suuntaan kallistun, varmaa on etten ainakaan yhteenkään kirjoitettuun uskontoon.

Ehkä koko maailma on vain oman mielikuvitukseni tuotetta?

Ehkä kaikki syntyi sittenkin alkuräjähdyksestä ja ihmisten aivot vain kehittyivät liian pitkälle?

Ehkä olemmekin barbeja joiden tekemisiä ohjaa 8 vuotias tyttö?



Tähän loppuun omistaisin myös pienen hetken kaikkien aikaa Eveliinan muistolle, jonka nauru sammui aivan liian nuorena.

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Macbeth

 ”Elämä on kuin varjo häilyväinen, vain näyttelijä rukka, joka riehuin lavalla keikkuu aikansa ja häipyy; se kertomus on, hupsun tarinoima, täys ääntä, vimmaa - tarkoitusta vailla”.
    -William Shakespear

Olin tänään serkun ja kummitätin kans Kiikan Sarkia-näyttämöllä kattomassa Macbeth. 

Aivan täysin upea kokemus. Suosittelen lämmöllä kaikille, paitsi lapsille. Vähän voi olla pelottava..
En oikeen osaa mitenkään kuvailla. Ehkä se riittää että esityksen päätteeksi kun yleisö oli taputtanut useita minuutteja, poistuivat kaikki hiiren hiljaa paikalta.. Menkää katsomaan!

Aamulla oltiin myös serkkuloitten kanssa Porissa heseilemässä ja käytiin Leineperissäkin kääntymässä.


Yöllä käytiin mun sielunsisarusten kanssa aivan ihanalla tontilla katsomassa asumattomana seissyttä taloa.

Vituttaa aina kun näkee niin hienon paikan niin hyödyttömänä..

Samalla reissulla käytiin myös metsässä retkeilemässä. Pistettiin nuotio ja nautittiin yöstä ja sen äänistä.

Sinne vien mun runotytön retkeilemään ihan juuri. Metsä on maailman paras paikka. 
Ja mää rakastan olla ihan hiljaa ja kuunnella luontoa ja pelkkiä omia ajatuksia, on hienoo kun on ympärillä
ihmisiä jotka kestävät sen hiljaisuuden mitä itse palvon. 
Rakastan myös viisaita ihmisiä. Enkä tarkoita kirjaviisaita, vaan ihan oikeasti viisaita. Niitä joiden kanssa voin puhua elämästä ja kuolemasta. Avaruudesta ja maasta. Totuudesta ja sen olemattomuudesta. 

Rakastan liikaa kaikkea ja kokoajan lisää. Nyt rakastan vaan eniten sitä että pääsen ukon kanssa nukkumaan.


Tälläinen hempeily saa kyllä luvan loppua, seuraavaks vähän niitä mun tunnettuja mielipiteitä :)

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Pohjosenpoikii



Lähdettiin eilen murun kanssa matkaan kohti seikkailuja.
Aamulla piti herätä ajoissa ja tehdä kaikka vielä. Loppujenlopuksi heittelin tavarat nopeasti ikeakasseihin ja lähdin tuli perseenalla kohti poria. Koirakin muistui mukaan.
Päästiin lähteen Porista puoli kymmenen maissa kohti Pessalompoloa, kun käytiin kahvittelemassa
vielä Jemulin kanssa Kössi-kahvilassa.
Suunnaksi otettiin siis Vaasa. Meitin piti pysähtyä Vaasaan kahville ja pissalle ja silleen, mutta ajettiin lujaa ohi kohti Kokkolaa. Muru tapasi sielä pari tuttuaan, eikä siellä tietenkään ollut mikään paikka auki.
Kokkolasta jatkettiin Ouluun ja päästiin vihdoin kahvittelemaan. Oulusta matkalla Tornioon ei ole muistikuvia, koska nukuin koko matkan, muru joutu ajamaan yksin :(
Torniossa muru herätti mut ihan hädissään kun ei tiennyt mihin pitää ajaa. Availin meitin suomenkarttaa (jonka avulla siis suoritettiin toi 800km matka...) ja ennenkuin ehdin mitään järkevää sanoa, oltiin Ruotsissa. Käännyttiin kyllä salamana pois ja matka jatkui Ylitornion suuntaan. Tässä
kohtaa oli kyllä jo aivan aamu. Ajeltiin kauniita pikkuteitä ja porot aiheuttivat sydänkohtauksia, mutta lopulta oltiin aamu 8 aikaan mökillä. Ylitettiin siinä napapiirin rajakin.

En oikein tiedosta että oikeasti tultiin vasta tänä aamuna. Nukuin muutaman tunnin ja käytiin murun ja siskon kanssa Rovaniemen bigcityssä. Jouduttiin vahingossa Anttilaan ja taisin ostaa vähän jotain
tosi hyödyllistä. Tehtiin vähän maisemakierrosta, ja täytyy sanoa että rakastan Kiikkaa ylikaiken, mutta rakastuin kyllä tähänkin paikkaan. Täälllä on niin kaunista.
Käy kateeksi vähän noita ihmisiä joilla on hirsitalo keskellä erämaata ja pihalla avautuu aivan uskomaton näköala monien kymmenien kilometrien päähän.
Noi porotkin on loistavia, jolkottelee vaan vastaan eikä mitään pelkoa. Yhden viereen pysähdyttiin ottaan kuviakin.

Huomenna tarttis sitten mennä ampumaradalle vähän nolaamaan itseään, mutta eikös se oo tärkeintä että ainakin yrittää?

souturetkellä törmättiin tällätteisiin

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Ikävä



Olin äsken hyvällä ystävällä taas filosofioimassa elämää. Mulla on ollut tässä viimeaikoina outo kaipuu, ikävä johonkin. Mulla on ikävä lapsuuteen. Mielikuvitus ei ole päässyt purkamaan itseään liian pitkään aikaan.
Tarttisin jonkinlaisen pakokeinon johonkin toiseen maailmaan. Eikä se edes vaatisi paljoa.
Siihen riittäisi hyvin vaikka paluu 4 vuotta sitten jääneeseen harrastukseen, kirjojen lukemiseen.
Siihen riittäisi Kaukametsän pakolaisten jaksot dvd:llä hyllyssä.
Siihen riittäisi kynä ja paperia ja oman maailman luominen.
Siihen riittäisi leluhevoset naapurin varaston hyllyllä ja paluu niihin leikkeihin.
Ei vaatisi paljon.
Palan myös halusta kehittää omaa tarinaa.
Sen ei ole niin väliä että kirjoitanko sen, piirränkö sen vai muodostanko sen lyriikoiksi.
Pelkään vaan että en osaa enään, ehkä siitä tulee vaan yhdistelmä kaikkien muiden jo luomia tarinoita.

Takaisin kotiin ajaessa oli pimeä, liian pimeä siihen nähden että nyt on kesä. Talvi ei saa tulla vielä, en ehtinyt toipua vielä viimetalvestakaan. Ei mua talvi haittaa niin kauan kun saan maata sisällä peiton alla, mutta kylmää
en siedä ollenkaan enkä sitä ettei se kylmyys tunnu ikinä loppuvan.
Aina kun aurinkoa on sulattanut kaiken sen lumen pois, herään seuraavana aamuna siihen kun ulkona on niin kylmä ettei saa henkeä.

Eilen olin serkkuloitten kanssa kiertämässä maailmaa, nykyisin siis Nokialla käynti riittää jo maailmankiertoon, vaikka muutama kuukausi sitten saatoin hyvin ajaa 200km päivässä.
Havahduin siihen etten oikeasti ole niin vanha että istun vaan muistelemassa mitä kaikkea olen tehnyt.
Pitäisi hankkia niitä uusia muistoja eikä vain miettiä menneitä hyviä aikoja.

Huomenna lähdetään murun kanssa hakemaan niitä uusia muistoja. Pessalompolosta. En oo ikinä käynyt missään niin pitkällä ja nyt saan lähteä tälle matkalle. Viikko ihan muissa maisemissa tekee hyvää ehkä,
toivottavasti ei liian hyvää tai taidan erakoitua sinne porojen keskelle.


sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Näinköhän



Mietittyäni muutaman vuoden että pitäisikö itsekkin sortua tälläiseen, tänä yksinäisenä iltana päätin että
no perkele, ei siinä mitään häviäkkään.

Eli kai tähän sitten kuuluu alkuun tälläinen pieni esittely:
Olen siis 94 syntyny tyty. Kotoisin Kiikasta ja vaikka muutaman vuoden asuin tuolla Vammalan puolella niin viime vuonna löydettiin ton mun ukon kans taas tänne Kiikan puolelle. Asutaan tälläsessä päälle 100 neliöisessä entisessä liiketilahuoneistossa.

Meitin perheeseen kuuluu minä, avopuolisoni, koira, 2 kisuu, 10 rottamusta, 3 hamsua ja akvaario.
Opiskelen Kokemäellä eläintenhoitajaksi ja muuten olen Vammalan Haukkiksessa ollut auttamassa.
Harrastuksia on elukat, ratsastus, metsästys ja ammunta.
Vapaa-aika menee noitten elukoitten kans sekä kavereitten kanssa touhutessa.

Tänne aattelin kirjotella aikapaljon elämästäni kun mulle aina kaikkee sattuu ja tapahtuu, lisäks provosoidun kaikesta mahollisesta joten mielipidepitosta tulee oleen. Tähän postaukseen pistän pari kuvaa ittestä ja elukoista ja sitten muutaman linkin siittä musiikista mitä itte kuuntelen

Tänään mulla on ollu tavallista rauhallisempi päivä, eilen olin kuskina niin nukuin aamulla pitkään.
Kävin sitten moikkaamassa Vammalassa ystäviä, hain pizzaa ja käytiin ukon kans mökillä saunomassa.




Eli täsä mää joskus alkuvuodesta ku oli viä mustat hiukset

Tää nykysin letti, oikeestaa 3 päivää vanha

Yks hamsuista, eli Vili Sateenkaaripoika :3

Mun rakas potsi Samu

Kettu ja Beretta vauvoina

Naturalblonde joskus vuosi sitten

Maailman parhain tinkeri Tupsu

Mein kisu Sissi



Huge Ällää



Swallow The Sunia